Maakalla

Tällä sivulla voit tutustua Maakallan nähtävyyksiin ja historiaan jo ennen matkaa.

Kallankarit – ainutlaatuinen paikka Suomessa

Kallankarit eli Maakalla ja Ulkokalla sijaitsevat Perämeressä 16 kilometriä mantereelta Kalajoen kaupungin edustalla. Saaret toimivat yhä kalastajien tukikohtana ja kesäisin ne ovat suosittuja matkailukohteita. Saarella on asutusta lähinnä kesäaikaan. Maakallan nelisenkymmentä mökkiä ovat kalastajien ja heidän jälkeläistensä omistuksessa. Mökkejä ei voi vuokrata eikä myöskään leiriytyminen ei ole sallittua. Rakennustyyli on säilynyt saarella jo vuosisatoja samana. Mökit ovat pieniä poikkeavuuksia lukuun ottamatta samanlaisia, neliseinäisiä ja kooltaan 4×5-metrisiä.

Kallankarien erikoisuus on niiden saaristoluonnon lisäksi saarten itsehallinto, jonka ylintä päätäntä- ja tuomiovaltaa käyttää karikokous. Itsehallinto on peräisin Ruotsin vallan ajalta ja pohjautuu kuningas Aadolf Fredrikin vuonna 1771 säätämään hamina-ordningiin, jossa karien hallinto määrätään kalastajien huostaan. Karikokous kokoontuu vuosittain Jaakon-päivää, 25. heinäkuuta, lähinnä olevana sunnuntaina. Itsehallinnon ansiosta Maakalla on pystynyt maailman muutoksista huolimatta vaalimaan perinteitä ja säilyttänyt siinä sivussa myös rauhallisuutensa.

Maakallan kalastajakylässä eletään edelleen perinteiden mukaisesti. Siinä vaiheessa, kun vene kiinnittyy laiturin kylkeen, loppuu hoppu ja maalliset murheet unohtuvat. Ajankulkua seurataan horisontista ja päivärytmin määrää meri. Kallalaiset haluavat säilyttää saaren mahdollisimman alkuperäisen kaltaisena ja pitää asiat kalastajien omassa hallinnassa.

Kallankarien historiaa

Karut ja lähes puuttomat ulkoluodot ovat nousseet merestä 1400-luvun vaiheilla ja ne muodostuivat tärkeiksi kalastus- hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdiksi jo 1500-luvulla. 1700- ja 1800-luvuilla kari on ollut tiheään asuttua, veneitä on ollut jopa 150 ja asukkaita 400. Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun välisen rannikon tärkeimpiä silakanpyyntipaikkoja. Kalastajat kokoontuivat kallioiselle ja karulle saarelle heinäkuun puolivälissä ja viipyivät siellä parin kuukauden ajan. Karin itäosassa, Lohtajanpuolipäässä olivat lohtajalaisten kalamajat. Parhaimpina kesinä saattoi Maakallassa majailla 70 venekuntaa ja Ulkokallassa parikymmentä.

Krimin sodan aikana englantilaiset sotilaat nousivat maihin Kallankarille. Pappilan peräkamarin seinässä on kirjoitus tästä kyseisestä vierailusta: “Engelsmanni, Venäjän vihollinen, risteilee paraillaan saaren vesillä, elokuun 21 pnä 1855.” Samoin kirkon peräseinässä on kirjoitus “O Jumala, tapahtukoon tahtosi vaikka englantilaiset meitä niin kovin kohteli. Olemme Nikolain alamaiset.” Kalastajat olivat saaneet huonoa kohtelua sotilailta, joutuen tappelemalla puolustamaan perheitään. Sotilaat veivät sotasaaliikseen kallalaisten omaisuutta, mm. kirkonkellon ja sumutorven. Myöhemmin englantilainen sotamuseo palautti nämä esineet Kallankareille.

Entisajan vilkas elämä saarelta on hiljentynyt. Kesän aikana venekuntia saarella on noin 10–15, kalamajoja on 30, joiden lisäksi museo, kirkko ja pappila. Saarelle ei saa rakentaa muuten kuin karikokouksen erityisluvalla. Kaikki mökit omistaa kalastaja tai hänen sukunsa, sillä kun rakennuslupa kerran on annettu, se on voimassa ikuisesti ja periytyy vanhemmilta lapsille.

Nähtävää ja tehtävää

Vieraile Maakallan kirkossa

Maakallan kirkko tunnetaan myös nimillä Kallan kirkko ja Kallankarin kirkko. Maakallaan rakennettiin kalastajayhteisön ensimmäinen kirkko vuonna 1680, ja nykyinen Simon Jylkkä-Silvénin suunnittelema kirkko valmistui saarelle 1780. Kirkkoon on tehty perusparannus 1952 ja sen jälkeen sitä on korjattu useaan otteeseen. Innoituksensa kirkon erikoinen muoto on saanut laivoista. Kirkon molemmat päädyt ovat särmikkäät niin, että runkohuoneen pohjan muoto on pitkänomainen kahdeksankulmio. Kirkon paanukatto on jyrkkä ja päistään kolmilappeinen. Sisältä laudoittamattoman hirsisen kirkkosalin sisäkatteena on puuholvi. Kirkon pinta-ala on 180 neliötä ja siellä on istumapaikkoja 200 hengelle. Sisäseiniltä ja kumartumiseen tehdyistä penkeistä voi edelleen erottaa ikivanhoja kalastajien puumerkkejä.

Maakallan kirkko on niin sanottu autiokirkko, säännöllisestä jumalanpalvelukäytöstä pois jäänyt kirkkorakennus. Kalajoen seurakunta järjestää jumalanpalveluksia ja karihartauksia kirkossa satunnaisesti. Kirkossa on mahdollista järjestää häitä erityisluvalla. Kirkon vieressä on pieni pappia varten tarkoitettu rakennus, pappila. Se rakennettiin kolme vuotta kirkon valmistumisen jälkeen ja on edelleen asuttavassa kunnossa. Maakallan pappilasta löytyvät saaren asukkaiden säännöt sekä laki, jossa karien hallinto määrätään kalastajien huostaan.

Tutustu Maakallan historiaan museossa

Kalastajamajoja, tuttavallisemmin kalamajoja, on Maakallassa muutama kappale kutakuinkin alkuperäisessä kunnossaan. Yksi niistä on 1700-luvulla rakennettu museona toiminut kalamaja, jossa on voinut tutustua Kallankarien historiaan sekä kalastajien elämään ja elinkeinoon 1700-luvulta nykypäivään. Rakennus on tällä hetkellä kunnostuksessa ja sen on jatkossa tarkoitus kuulua museon kokoelmaan sellaisenaan.

Vuonna 2020 aloitetun Maakallan museohankkeen tarkoituksena on rakentaa Maakallaan uusi museorakennus ja informatiivinen näyttely. Hanke toteutetaan vuoden 2021 loppuun mennessä ja museon avajaisia on suunniteltu samaisen vuoden kesälle, kun vietetään Kallankarien 250-vuotisjuhlia.

Hankkeeseen voi osallistua lähettämällä kuvia tai videoita sekä kirjoitettuja tai äänitettyjä muistoja ja tarinoita Kallasta osoitteeseen maakallan.museohanke@gmail.com ja seurata Instagramissa @maakallan.museohanke -tunnusta.

Rentoudu lähellä – meren äärellä

Varaa matkasi nyt!